Eilen istuessani kesäteatterin katsomossa vieruskaverini kertoi tutulleen, että Oslon keskustassa oli tapahtunut räjähdys. Ymmärsin hänen tarkoittaneen, että Oslon kaupungintalo oli pahoin vaurioitunut. Tuttu kysyi, eikös sitä taloa voi korjata ja vieruskaveri vastasi, että kylläpä kai.

Kotiin saavuttuani tarkistin teksti-tv:stä ja netistä tuoreimmat uutiset ja järkytyin. Terrorismia Norjassa, pommi-isku ja ammuskelua kesäleirillä, uskomatonta. Ja aamulla tilanne oli niin paljon synkempi, kun nuoria menehtyneitä olikin paljon ensiarvioita enemmän. Olen pahoillani norjalaisten puolesta, tietysti erityisesti heidän puolestaan, jotka ovat menettäneet läheisen ihmisen.

Maailmasta tuli taas hieman turvattomampi.